Indonesia, Gili Trawangan
Balilta lahdettyamme tarkotuksena oli menna Gili Meno saarelle nauttimaan levosta ja latailemaan akkuja tulevia duuni rupeamia varten. Ainoa propleema siina oli pysahdys Gili Trawangan saarella, joka on saarista ainoa johon pikaveneet rantautuvat. Trawangan sitten pitaisi ottaa paikallinen yksityinen pikkuvene, joka oli huomattvasti hintavampi, tai odottaa joukkoliikenne venetta joka on edullinen mutta kulkee muutaman kerran paivassa. Koska yksityis veneet pyysivat mielestamme kohtuuttomia pienesta matkasta, joka on noin muutama sata metri koska kyseiset saaret ovat erittain lahella toisiaan. Vaikka matka on lyhyt, kyydit ovat sitakin hurjemman hintasia. Kaverit halusivat saman hinnan kyseisesta matkasta saarten valilla kuin siita minka matkasimme Balilta sinne, mika oli mielestamme kohtuutonta.
Kello laheni puolta paivaa kun rantauduttuamme Gili Trawangalle. Hetken aikaan pallisteltyamme lahdimme metsastamaan paikkaa missa voisimme nauttia lounasta. Lounaan jalkeen “satamaan”, joka on siis perus ranta viiva johon veneet rantautuvat vieri viereen, odottamaan paikallista transporttia Menolle. Aikaahan meilla oli viela muutama tunti ja ajattelimme lahtea katsomaan mita lahistolta loytyykaan. Osuttuamme sukellus firman eteen paatimme huvikseen kysaista vahan hintoja, jos vaikka sattuisimme jossain vaiheessa innostumaan ja vaihtamaan rannalla lohoilyn veden alaisen maailman tutkimiseen.
Siita se sitten lahti, hinnat osoittautuivat kohtuullisiksi, porukka naytti olevan erittain rentoa ja dyykkaus mestat kuulemma huikeita. Sataman toimistoon perumaan liput Menolle ja ettimaan yopaikkaa kyseiselta saarelta. Kiitos meian ystavalliselle dyykkaus oppaalle joka auttoi meita loytamaan kohtuu hintaisen, eli todella halvan majoitus paikan, alle 10 egee yo ja ihan ok majotus. Ensin ajatuksena oli vaan suorittaa perus tutkinto mutta ensimmaisen dyykin jalkeen suunnitelmat muuttuivat jalleen ja paatin suorittaa Open waterin ja Essi siina samalla pienen muistin virkistys kurssin ja sen jalkeen liittya meidan dyykeille mukaan :) Onneksemme Andrew, kaveri jonka kanssa suoritin kurssin ja dyykit, oli pattany ottaa veden alaisia kuvia ja lupasi antaa kopiot niista meille. Tassa teille muutama suupala! :D
Ensimmainen ilta meni oppi videoita katsellessa ja seuraava paiva altaalla. Sitten jo suunnistimme isoihin vesiin. Essi paatti erkaantua meista ensimmaisella dyykilla koska toinen opas ehdotti niinkin mielenkiintoista kohdetta kuin Shark Point :) Muutaman tunnin kuluttua kun jalleen kohtasimme huomasin suuren hymyn Essin naamalla, han oli selvasti nahnyt hain. Nain oli tapahtunutkin ja kyseessa oli ollut Reef shark :) Iltapaivan dyykin jalkeen mekin saimme tietaa etta suuntamme seuraavana paivana samaiselle kohteelle!
Onni ei vain ollut yhta meidan kanssamme ja talla kertaa hai jai nakematta, mutta jos nyt pitaa jotai positiivista ettia niin jaapahan jotai ens kerralle. Muuten dyykkaukset olivat aivan mielettomia :) Nakyvyys reilu 30 metria, pienia virtauksia eli pystyi vain rennosti killumaan niiden mukana ja nauttimaan nakymista. Tuli nahtya paljon myrkyllisia ja ei niin myrkyllisia fisuja. Esimerkiksi lukuisia lionfisheja, agressiivisia trigger fisheja jotka hyokkasivat meidan molempien oppaiden kimppuun seka scorpion fisheja. Ja ei niin myrkyllisia oli lukuisat turtlet, bumpheadsit ja puffer fishit.
Kyseisten dyykkien jalkeen olimme ajatelleen vihdoin vetaytya Gili Menolle lepailemaan ja nauttimaan auringosta. Taas tuli mutkia matkaan ja Essi sairastui edeltavana iltana ja jouduimme lykkaamaan ja nain ollen unohtamaan kyseisen lepo kohteen. Vietamme nama viimeisetkin paivat taalla Trawanganilla ja suuntaamme muutaman ranta paivan jalkeen Balille. Yksi yo siella ja sen jalkeen matkaan, maaranpaana kauan odotettu Helsinki, ja koti :D Kohta nahdaan ja toivottavasti siel odottaa samanlaiset helteet kuin taalla :)
2011-05-28